|
|
|
|
| Tekijä |
Guren (Kaikki ficit) |
| Kansio |
Het (S-K13) |
| Arvosana |
3 (Ääniä: 1 chakraa: 0) |
| Lisätty |
31.07.2010 14:16:02 |
| Katsottu |
69 kertaa |
| Selitys |
No niin. Nyt alkaa taistelut. Kiitos Genma.
|
|
Olin saapunut kylän keskellä olevalle areenalle ja siellä olevalta tasanteelta huomasin, että katsomossa oli paljon ihmisiä. Sitten Genma, joka oli valvonut karsintataisteluja Kuoleman metsässä olevassa tornissa saapui areenalle. Hän kai valvoisi nämänkin taistelut.
Yllättäen hän alkoi puhua meille: "Aloitamme pian taistelut ja olemme jo valinneet jokaiselle vastustajan. Ensimmäisinä taistelevat Hyuga Neji ja Uzumaki Maria".
Neji lähti areenalle.
"Minähän en aio hävitä", ajattelin ennen kuin menin areenalle.
Saavuimme areenalle ja meille annettiin lupa aloittaa.
Kaivoin lantiopussistani pari shurinkenia, jotka heitin poikaa kohti. "Kaiten!" Neji huusi, jolloin hänen silmiensä ympärillä olevat verisuonet pullistuivat pintaan ja hän alkoi pyöriä paikallaan muodostaen ympärilleen chakrasuojan, jolla hän torjui aseeni ja nappasi ne käteensä, mutta hän ei huomannut, kun tein sinetit ja huusin: Tobende Wellen!", jolloin puhalsin suustani vesiaallon, joka osui häneen. Neji lensi taaksepäin ja kaatui, mutta nousi jaloilleen ja asetti vasemman kätensä eteenpäin laskien sen alas ja siirtäen oikean kätensä taaksepäin nostaen sen ylös. Poika syöksyi minua kohti ja kohdisti iskunsa kehooni laskien niitä.
"Sattuu ihan kamalasti. Olen kuullut, että näin Hyugat kenties sulkevat vastustajansa chakrapisteet", ajttelin, kun Neji lopetti iskunsa, jolloin minä kaaduin maahan, mutta nousin pian jaloilleni tasaten hengitystäni. "Parempi pysyä kaukana hänestä, sillä en halua kokea samaa uudelleen", ajattelin, mutta ajatukseni keskeytyivät, kun poika alkoi puhua: "Miksi et luovuta? Kohtalosi on hävitä".
"Vain minä itse voin vaikuttaa kohtalooni. Samoin sinä. Ja minä en luovuta helposti", sanoin ennen kuin lähdin juoksemaan häntä kohti aloittaakseni Taijutsutaistelun.
Taistelumme oli tasaväksitä. Hän löi minä väistin, minä löin hän väisti. Iskimme samalla hetkellä toisiamme kasvoihin ja lensimme taaksepäin.
Isku oli niin voimakas, että otsasuojukseni putosi maahan irrottuaan pääni ympäriltä. Kun poimin sen maasta ja käännyin pojan puoleen huomasin, että hänenkin otsasuojuksensa oli pudonnut, mutta hänen otsassaan oli joku sinetti. "Tämä on kirottusinetti, jonka sain pienenä", poika sanoi ja kertoi, että Hinatan isä Hiashi oli laittanut sen hänelle, Poika oli myös kuulemani mukaan menettänyt isänsä päähaaran toimesta. Silloin ymmärsin, että pojan viha pähaaraa kohtaan oli todella iso. En edes harkinnut, mitä puhuin: "Jos sinulla on jotain ongelmia perheesi kanssa niin selvitä ne!" huusin vihaisena. Satuin harmikseni olemaan lyhytpinnaista tyypiä.
"Et ymmärrä, miltä tuntuu menettää joku", poika sanoi.
"Kyllä ymmärrän!" huusin ja kaivoin lantiopussistani punavartisen kunai-veitsen.
"Tämä esine on muisto isosiskostani", sanoin ja näytin kunain pojalle, joka ei jostain syystä saanut sanaa suustaan. Silloin keksin suunitelman. Kaivoin lantiopussistani sokaisupommin, jonka sidoin kunain päähän. Heitin kunain poikaa kohti ja pommi laukesi, jolloin aloitin sinettien teon. Loin kolme Mizu bunshinta, jotka lähetin Nejiä kohti. Silläaikaa kun hän keskittyi klooneihini Huudahdin: "Doton doro houshi!" ja käytin joenpohjan mutaa, jonka ohjasin Nejiä kohti. Suiton, Ja no kushi!" huusin ja tein uuden sinettisarjan. Nyt eteeni ilmestyi vesikäärme, jonka ohjasin samaan suuntaan muta-aallon kanssa. Vesi yhdistyi mudan kanssa ja alkoi liikkua nopeammin. Ohjasin "nopeammin" kulkevan mudan poikaa kohti, jonka käsistä yksi klooneistani oli ottanut kiinni. En nähnyt kahta muuta kloonia missään, mutta maassa oli pari lätäkköä. Neji oli ilmeisesti tuhonnut ne. Minulla oli joskus taipumusta keskittyä sinettien tekoon niin paljon, etten huomannut lainkaan, mitä ympärilläni tapahtui.
Ohjaamani muta-aalto vyöryi Nejin ja kloonini yli. Myöhemmin mudan kadottua näin maassa makaavan pojan, joka oli aivan uupunut.
------------------------------------------
"Hm. Taistelu on ohi", Genma sanoi kirjoittaen jotain listaansa, mutta hän ajatteli: "Miten tuo tyttö keksi tehdä yhdistelmän?"
--------------------------------------------
Palasin tasanteelle ja näin, että areenalle tuli lääkintäjoukko, joka vei pojan areenalta pois. Silloin hoksasin unoohtaneeni lampi kunainini areenalle. "Ehdin varmaan hakea sen myöhemmin", ajattelin ennen kuin siirsin katseeni katsomoon. Huomasin, että Hinatan isä nousi paikaltaan ja lähti jonnekin.
"Seuraavaksi taistelevat Hinata Hyuga ja Dosu", Genma ilmoitti.
"Ole varovainen", sanoin Hinatalle, joka nyökkäsi ennen kuin lähti areenalle. Tyttö sapui areenalle ja pian Dosukin tuli sinne.
"Tuo oikea käsi on metallinen. Hinatalla ei varmasti ole helppoa. Miten hän selviää?" ajattelin huolissani.
"Hinata on saanut itseluottamusta", vieressäni seisova Shino sanoi. Hän oli mystinen eikä mielellään näyttänyt tunteitaan.
"Kuinkahan tässä käy?" kysyin ennemmin Shinolta kuin itseltäni.
"Se selviää kyllä", Shino sanoi.
Käänsin katseeni Hokagen tasanteelle, jossa oli Sarutobin lisäksi oli myös Hiekan kylän neljäs Kazekage, joka oli laittanut kasvojensa suojaksi liinan. Vain silmät näkyivät. Mutta yllätyksekseni hän ei katsonut tyttäreensä tai tämän veljiin, jotka olivat toisellapuolella olevalla tasanteella. Hänen katseensa oli siirtynyt Hinataan, joka nosti kätensä niskaan.
|
|
|
|
|
|
|
|
| Miksi pidät suosikkihahmostasi Narutossa? |
|
|
|
|
|
